Ylinopeutta! Hiljennä! Ääh. Kun on vauhtiin päästy, niin antaa mennä vaan!

Oi oi oi. On tullut sitten pidettyä tahattomasti pieni tauko kirjoittelussa. On vain tuo aika ollut aika lailla vähissä.

Aloitin sitten ne yamk-opinnot maanantaina. Juuri sillä viikolla, jolla en yleensä ottaisi mitään ylimääräistä hoitaakseni, on nimittäin aika kriittistä aikaa töissä. Nyt tähän yhtälöön, kun on tullut uusia muuttujia, olen tulos aika sekava.

Opiskelusta

Olipas outoa istua taas opiskelijana koulunpenkissä. Uusia ihmisiä (33 opiskelijaa ja muutamia vastuuopettajia), enkä ihan varmasti opi ihmisten nimiä ja kasvoja yhdistämään edes opintojen loppupuolella! Mutta tärkeintähän on nyt oppia oma opintoryhmäni, minä ja neljä muuta innokasta naista. Nyt sitten opettelemme tuntemaan toisiamme ja etsimme ryhmällemme sopivaa tapaa hoitaa opiskeluun liittyvät tehtävät. Onhan opintomme verkko-opintoja, joten uusien yhteisten tapojen löytäminen on erityisen tärkeää. Kaiken kaikkiaan mieliala opiskelun suhteen on ainakin vielä varsin korkealla.

Projektista

Olen nyt kaksi kertaa ollut tosissaan pt:ni ohjauksessa. Ja molempien kertojen jälkeen on lihakseni kirkuneet ja huudelleet hävyttömyyksiä... Olenhan kuitenkin aikaisemminkin treenannut, miksi tämä on siis näin rankkaa? Olenko tiedostamattani treenannut siis aikaisemmin liian kevyesti? Todennäköisesti. Nyt joudun opettelemaan haastamaan itseni ihan uudella tavalla. Onneksi. Eihän kehitystä tapahdu ilman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä!

Ruokavalion kanssa onkin sitten ollut ihan kunnolla ongelmia. Epäsäännöllinen elämä, ruokailut muualla kuin omassa keittiössä. Siinä syitä. Osin varmasti myös tekosyitä. Aina ei voi tehdä oikeanlaisia valintoja, välillä vain ei jaksa tehdä oikeanlaisia valintoja. Jälkimmäisestä aion päästä eroon! Ja sitten on ne tietoiset "väärät" valinnat. Niitäkin on oltava. Eihän elämäntapamuutos voi onnistua, mikäli en osaa tiedostaa valintojen seurauksia = pizza --> entistä tiukempaa treeniä!

Kävelyä on tullut harrastettua ihan hyötyliikuntana, mutta myös kunnon lenkkeinäkin. Tänään saatan myös kiskaista lenkkarit jalkaan, on nimittäin parin päivän "väärien valintojen" kausi takana...

Ystävistä

Eilen istuimme pienen porukan kanssa luonani teemalla Ihanat naiset @ Coctails. Mahtava porukka, upeita drinksuja! Ja syntisiä herkkuja...

Tästä alkaakin sitten ystävien kannalta ikävä aikakausi. Jos olin aikaisemmin melko kiireinen erilaisten luottamustoimien ja töidenkin vuoksi, on nyt ystävien tapaamisen tiellä myös opiskelut ja Projektini. Valitettavaa. Kumpaakaan niistä en voi jättää väliin, joten toivottavasti ystäväni voivat osallistua Projektiini kuuluvaan ulkoiluun ja liikuntaan. Ja lepoakin tarvitaan, myös yksinoloa. Siitäkään ei voi tinkiä.

***********
Ja nyt pientä eilisen jälkien siivoamista ja sitten voisikin... lähteä lenkille!

Lähtölaukaus loppuelämään

Tapasin eilen ensimmäistä kertaa seuraavat 13 kuukautta minua valmentavan personal trainerini, Petrin. Jossain määrin tapaaminen meni kuten olin odottanutkin, ja joitain asioita en osannut yhtään odottaa.

Aluksi keskustelimme tavoitteistani, nykyisistä liikuntatottumuksistani, vammoista/rajoitteista, yms. Asenteeni ja tavoitteeni ovat kuulemma kohdallaan, ja se osuus menikin ihan ok. Seuraavaksi teimme minulle kehonkoostumusanalyysin InBody-laitteella. Olen sen tehnytkin jo neljä kertaa ja vertasimme tuloksia aikaisempiin: lihasmassaa on yhä keskivertoa/tavoitetilaa enemmän kokoiselleni naiselle & rasvaa on aivan liikaa. Läskin sulattamisen kannalta on oikein positiivista, että lihaksia on entuudestaan ja niiden pitäisi reagoida treeniin varsin nopeasti.

Keskustelujen jälkeen siirryimme sitten testaamaan kuntoani. Voitteko uskoa: minä hölkkäsin juoksumatolla! Käveltyäni n. 8 minuuttia lämmittelyksi, nosti Petri nopeuden hölkkään. Huh. Tavoitteenani on juosta ensi keväänä 5 km, ja olihan se lähtötaso testattava. Tuomio: älä nyt ihan vielä lähde juoksulenkille... En siis ilmeisesti ollut ihan väärässä, kun olen sitä vältellyt.

Ja sitten jatkettiin. Testattiin liikkuvuutta, voimatasoja, lihaskestävyyttä, jne. Tuloksena on jäykkä (erityisesti nilkoista), lihaskestävyydeltään heikko, mutta voimakas ämmä tarvitsee apua. N. neljän viikon kuluttua on sitten vuorossa aerobisen kunnon testaus VO2-testillä (http://www.vo2testit.fi/).

Tiistaina jatketaan. Sitten treenataankin kuulemma jo tosissaan.

Iloa ja surua, onneksi on monta kullanmurua...

Sain viikonloppuna kuulla setäni menehtyneen juuri alle 50-vuotiaana. Syytä ei vielä tarkkaan tiedetä, mutta voidaan varsin helposti päätellä. Ylipaino, huonot elämäntavat... Tämä vain vahvistaa päätöstäni tehdä elämäntaparemontti juuri nyt.

Keskustelimme ystävän kanssa eilen lenkillä, tai ehkä minä avauduin, kuinka tärkeää olisi saada elämä juuri nyt raiteilleen, ennen kuin täyttää 40. Saisi sitten loppupuoliskon elämästään elää suhteellisen terveenä. Minullakin on molemmissa suvuissa rasitteena diabetes ja sydänsairauksia. Diabetes varsinkin kauhistuttaa jo ajatuksena.

Onneksi tämä aloittamani projekti on jo alkanut näyttämään tuloksiaan. Paino on tippunut muutaman sata grammaa ja vatsa ei pömpötä enää niin paljoa. Tainneet olla nuo kesän siiderit turvottamassa vatsanseutua... Jaksaminenkin on paremmalla tolalla, kiitos ravitsevamman syömisen.

Tänään alkaa sitten syyskausi töissä oikein toden teolla. Kaksi edellistä viikkoa tuntuivat olevan ns. pehmeää laskua ja nyt näyttää jo kalenteri aika paljon täydemmältä. Samalla tämä viikko on myös melkoisen täydeltä myös vapaa-ajan osalta: liikuntaa, Helsingin Juhlaviikkoja, Stage-festivaalia... Eipähän ehdi kotona istumaan jääkaapin äärellä. Asettaa tosin haasteita syömisen aikatauluttamiselle...

Hauskaa viikon alkua kaikille, etenkin pienille ja suuremmille lukuvuotensa aloittaville!

Olen äimän käkenä!

Kaikki, jotka tuntevat minut, tietävät, että nyt aloittamani kunto-/laihdutusprojektini ei ole ensimmäiseni. Osa on tyssännyt alkumetreille, osa joka osin onnistunutkin. Nyt aloittamani uusi elämä vol X on siis joidenkin mielestä varmasti vain yksi muiden joukossa.

Päätin alusta pitäen jakaa kokemukseni niin tämän blogin kuin Facebook-profiilinikin kautta. Ajatuksena se, että niin aiheutan itselleni sopivasti paineita. En edes kuvitellut saavani näin paljon tukea! Wau! Yksi jos toinenkin on onnitellut päätöksestä palkata personal trainer, toiset lupaavat lähteä lenkkikaveriksi. Ihanaa!

Nyt on siis paljon kyseessä. Ei ainoastaan oma terveyteni (+ tietenkin ulkonäköni) vaan myös muiden odotukset. Ja tietenkin se melkoisen suuri rahamäärä, jonka aion tähän laittaa. Nyt yritän miettiä itselleni sopivia välitavoitteita ja niihin kannusteita (tottakai!). Olen tehnyt tämän blogin sisään oman sivun tälle projektille. Sinne kirjaan erilaisia numeraalisia sekä muitakin tavoitteita, keinoja sekä edistymiseni.Viimeisimmät luvut aina perjantaisin.

Mutta nyt kotitreeni ja siivousta.

Muutosaskeleita - step by step

Olen menossa tänään ensimmäiseen tapaamiseeni KuntoKompassiin. Tarkoituksena siis kuulla heidän personal trainer -tyyppisistä palveluista ja niiden hinnoista. Samalla olen yrittänyt onkia muidenkin toimijoiden hintoja ja toimintatapoja. Tuskallinen on valveutuneen kuluttajan tie...

Samalla tulee miettineeksi tietenkin miksi haluan PT:n, mitä olen siitä valmis maksamaan, mitä ajattelen tällä saavuttavani, paljonko aikaa olen valmis nyt laittamaan itseeni ja mitkä ovat omat rajoitteeni/vaatimukseni palvelulle ja itselleni. Vaikeita kysymyksiä. Parempaa analyysia odotellessa...

Perjantaina jo aloitin syömisteni kirjaamisen ja samalla syömisen vähentämisen. Käytän tähän tarkoitukseen jo aikaisemmin hyväksi havaittua Kiloklubia. Se on  ilmainen, helppokäyttöinen ja tarpeeksi tarkka tarpeisiini. Sen huonot puolet ovat

1. Palvelu ehdottaa tavoitteesi mukaista energiavajetta, mutta ei anna vaikuttaa vauhtiin itse.
2. Palvelu jakaa kaiken viikon liikunnan sen viikon päiville. Ja viikko alkaa aina maanantaista. 
3. Palvelun foorumi on tupaten täynnä ja näyttää aina ensimmäiset viestit ensin, eli viimeisimmät ovat viimeisenä...

Pikkujuttuja, eikä kaikki edes ymmärrä miksi marisen näistä, huomaatte itse jos kokeilette. Mutta parempaakaan ei ole löytynyt. Ilmaista siis. Eikä varmaan löydykään.

Syömisten kirjaaminen toimii kyllä valtavan hyvin motivaattorina. Onhan se nyt noloa kirjata siidereitä, suklaata ja muita herkkuja. Niitä ei siis pidä syödä, jos se nolottaa. Itse kyllä olen nyt herkutellutkin, mutta pitänyt silti jokaisen päivän alle peruskulutuksen. Hyvältä siis näyttää! Paitse vaa'alla. Noh, ei pitäisi vielä näyttääkään juuri miltään vaa'alla. En vain malttaisi millään odotella tuloksia! Luulen, että siinä onkin yksi suuri syy, miksi meistä tulee jojoilijoita...

Ja sitten pt:n haastateltavaksi ja itse kyselemään myös aktiivisesti. Perästä kuuluu!

JK: sopimus PT:n kanssa syntynyt. 13 kk KuntoKompassin treenattavana. Ensi viikolla selviää pt:n henkilöllisyys.

Ensimmäinen työviikko - oivalluksia, kauhun hetkiä ja aivotonta hymyilyä

Uhosin tuossa kesäloman aikana jälleen kerran, että nyt on tultava elämään muutos. Ja mikäs sen parempi aika aloittaa muutokset, kuin kesälomalta palattaessa.

Ensimmäinen työviikko loman jälkeen on tosiaan ollut aikamoinen. Töissä on tullut huomattua, että loma on ilmeisesti ollut varsin hyvä, kun vasta töihin palatessa muistaa ne sata ja yksi erilaista projektia / tehtävää, jotka pitäisi syksyn aikana saada tehtyä. Niin töissä kuin kotonakin.

Projekti nro 1 on tietenkin kohta alkavat opinnot. Pitäisi keksiä opinnäytteen aihe, suunnitella ajankäyttöä opintojen suhteen ja orientoitua taas opiskelemaan.

Projekti nro 2 on vuosittain toistuvat ARENA-messut (http://biz.aalto.fi/arena). Aina yhtä suuri ja ihmeellinen. Hauskakin!

Projekti nro 3 on oma hyvinvointi. Se pitää sisällään niin fyysisen kunnon kohottamista, painonpudotusta kuin henkistäkin kestävyyttä. Tämäkin on jatkuva projekti, mutta nyt päätin tehdä asialle kunnolla jotain ja otin yhteyttä paikalliseen personal traineriin. Katsotaan miten ämmän käy.

Siinä isoimmat.

Pienet projektit / tehtävät ovat valitettavasti niitä, jotka jossain määrin haittaavat aina noiden suurimpien suorittamista. Taas on kaapissa kankaita odottamassa ompelua, pitäisi saada kaappeja tyhjennettyä turhasta tavarasta, ystäviäkin pitäisi ehtiä tapaamaan. Ja hoitaa TRAL:n liittyvät velvollisuudet. Murehditaan niitä sitten, kun sen aika on!

Toivottavasti syksy tuo tullessaan paljon hauskoja tilanteita, uusia tuttavuuksia ja positiivista pöhinää!

Ohhoh. Vauhtia elämään...

Iloisia uutisia: pääsin opiskelemaan!

Ja seuraava tunne onkin sitten jotain muuta... Seuraavat 2-3 vuotta tulevat olemaan sitten aikaisempia vuosiakin kiireisempiä. Työn ohessa opiskeleminen ei tule olemaan helppoja. Välillä hektinenkin työ, luottamustoimet, harrastukset ja nyt vielä opiskelukin taistelevat ajastani. Katsotaan vuoden päästä mikä näistä on vetänyt lyhimmän korren... Toki näissä on siis olemassa jo nyt jokin "velvollisuusjärjestys", mutta jossain välissä pitäisi jatkossakin muistaa hoitaa itseään. Fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Ilman niitä ei jaksa.

Ensimmäiset ärtymyksen ja kauhunkin hetket koin aukaistessani hyväksymiskirjeen ja sen mukana tulleet ohjeet. Tutkinto sinänsä on siis tarkoitus suorittaa työn ohessa lähinnä verkko-opetuksena ja sekin iltaisin. Mutta orientaatiojakso järjestetään elokuussa neljän päivän mittaisena päiväopetuksena. Hei! Tästä olisi voinut kertoa aikaisemmin. Olisin säästänyt vähän lomapäiviä myös tätä varten. Ja valitettavasti en pysty kaikkia noita neljää päivää olemaan poissa töistä, silloin on kuitenkin yksi kiireisimmistä viikoistani elo-syyskuun aikana töissä. Taidanpa laatia lyhyen kirjelmän asiasta tulevaan opinahjooni. Yritän olla kiltti...

Mutta sitten seuraavaan kauhua aiheuttavaan asiaan tässä ilouutisessa... Tuolle orientaatioviikolle pitäisi jo olla hahmoteltuna opinnäytetyön aihe. Mistä halvatusta minä sellaisen nyt tähän hätään taion! Esimiehen kanssa on alustavasti juteltu asiasta ja hän on luvannut tähän apua. Ongelma tulee tästä loma-ajasta. Itse jään lomalle ensi viikolla ja seuraavan kerran olemme yhtäaikaa taas töissä elokuun puolen välin jälkeen. Ja siitä jo viikon kuluttua on orientaatiojakso. Kiirus tässä tulee.

Kaikesta tästä johtuen: tästä kesästä tulee mahtava! Ja anteeksi kaikki läheiset: en aio viettää kesälomaani kiertämällä sukulaiselta sukulaiselle, ystävältä toiselle. Tämä kesä on vain ja ainoastaan lomailua, minun itseni ehdoilla.